sunnuntai 12. elokuuta 2012

la recette francaise

ajattelin kirjotella tässä nyt vähän yleiseti vaihtarina olemisesta ja vielä Ranskasta vaihtomaana omien kokemusten pohjalta :)

Ensimmäiset kuukaudet
ekojen kuukausien aikana olo saattaa olla aika sekava - kaikki on uutta ja jännää, tuntuu kuin olis jollain lomalla, koti-ikävä ei oo vielä ehtiny tulla, kaikki on paljo "siistimpää" ku kotona. toisaalta muistan et alussa mua väsytti koko ajan, väsytti uuden kielen kuunteleminen, ymmärtäminen ja puhuminen (tai sen yrittäminen), väsytti tavata niin hirvee määrä uusia ihmisiä, yrittää ystävystyä ja oppia mahdollisimman paljon uudesta kulttuurista. alkuvaiheessa host-perheen merkitys on tosi suuri koska koulukavereita ei oo vielä välttämättä ehtiny tulla niin paljon tai niiden kanssa ei hengaa koulun ulkopuolella joten kaikki perheen yhteiset aktiviteetit auttaa hirveesti. myös tukiverkko ja kokemusten vaihto muiden vaihtareiden kanssa on tärkeetä. kotiin kannattaa olla mahd. vähän yhteydessä jotta sopeutuminen on helpompaa.

(Ranskan) kielen oppiminen
kielen oppiminen tulee oikeestaan aika itestään, ainakin jos on hyvät pohjat opittu koulussa. jos näin ei oo niin mun mielestä ainoo tapa oppia on harjotella vaan ihan hitosti - yrittää puhua koko ajan, kattoa telkkaria, lukee lehtiä, kuunnella musiikkia, kirjottaa sanoja muistiin jne. ja tärkeimpänä varmaan puhua mahdollisimman vähän suomea.

ranskasta viel erikseen...ei kannata pelästyä jos alussa kieli tuntuu hirveen hankalalta, sille pitää vaan antaa aikaa. kannattaa harjotella erityisesti kirjottamista koska se on ääntämisestä niin poikkeavaa ja jatkossahan jos koulussa viel lukee ranskaa, pitää osata kirjottaa. mulla oli aluks aika hankalaa ton kielen kaa mut kyl huomas et pitkän ranskan pohjat oli aika hyvät koska n. 2 kk jälkeen oli jo aika helppo puhuu ja loppuvuodesta ymmärsin käytännössä ihan kaiken mitä mulle puhuttiin. kirjottaminenkin parani ihan sikana, esim aikasemmin kaikki aksentit oli mulle täyttä hepreaa (kun eihän niihin oikeen sellasii sääntöi pysty sanoo) mut nyt joku sana näyttää oudolta jos aksentti on väärin tai puheesta sen tajuu kyl mihin ne aksentit tulee (ei nyt ihan aina tietenkään mut joka tapauksessa). ja sit tietty oppimista autto tosi paljon oma innostus kieleen! merkatkaa sanoja suomennosten kanssa muistilapuille ja jättäkää niitä sitten näkyville. tai kirjottakaa vaikka päiväkirjaa ranskaks niin oppii oikeesti tuottamaan omaa tekstiä.

sellanen vielä tosta miten tuo kielen taso kehittyi, eli ite tein loppuvaiheessa varsinkin kaikki kokeetkin ranskaksi eli oon selittäny kaiken maailman maailmansodasta hiv-viruksen toimintaan joten sanasto ja lauserakenteet on kehittyny ihan valtavasti!

Ystävystyminen ja kouluelämä
Koulu ja ihmiset on tosi erilaisia ku Suomessa. ei kannata ihmetellä jos ekoina viikkoina saat kauheesti huomioo ja kaikki yhtäkkiä tuntee sut. toi alkuaika on just tosi tärkeetä tulevien ystävyyssuhteiden kannalta vaikka et ehkä silloin vielä pysty olemaan oma ittes tai ehkä enemmän ilmaisemaan itteäs tarpeeks hyvin. ekasta parista viikosta koulussa en muista oikeesti yhtään mitään. se oli niin iso harppaus tuntemattomaan ja eka koulupäivä oli varmaan yks pelottavimmista asioista mitä oon ikinä tehny. pitää vaan uskaltaa mennä ja puhua ihmisille ettei käy silleen että kuukauden päästä jengi tuijottaa sua ajatuksella "toi on nyt toi vaihtari". ja sitten jos ja kun joku kaveri pyytää sua kahville tai bileisiin niin kannattaa tehdä kaikkensa että pääsee. koulun ulkopuolella keskustelut on paljon yksityisempiä ja siellä ne ystävät saadaan. ei kuitenkaan kannata olla yli-innokas ja pyydellä jokaista luokkakaveria kahville harvase päivä - ranskalaiset ottaa koulun tosi tosissaan ja yleensä viikolla ei kavereiden kanssa ehdi juurikaan olla.

koulussa läksyjen suhteen ei kannata ottaa liian rankasti. ei kukaan oleta että sä ymmärrät ja osaat täydellisesti ja yleensä opettajat kohtelee vaihtareita tosi kivasti vaikka ne ei ihan päteviä muuten työssään oliskaan. opettajat myös kyselee kauheesti ja on kiinnostuneita susta. varaudu pitämään ainakin pari esitelmää itestäs ja Suomesta.

Syksy ja joulu
Ekojen kuukausien jännitys (tai uutuudenviehätys) on hävinnyt ja alat pikkuhiljaa sopeutua uuteen ympäristöön. tää aika on kenties kaikista vaikeinta koko vuoden aikana ja koulukavereiden tai muiden kavereiden merkitys on iso. hanki itelles tekemistä! jos kokoajan vaan roikkuu facebookissa ja skypessä jää kaikki hieno vaihtomaassa /-kaupungissa huomaamatta. harrastukset on hyvä vaihtoehto jos vapaa-aikaa on liikaa. Ranskassa voi harrastaa aikalailla kaikkia urheilulajeja (mut ei kyl sählyä tai lätkää), musiikkia yms. Myös host-perheen kanssa vietetty aika ja tehdyt aktiviteetit on tärkeitä.

Jouluna ei kannata oikeestaan ajatella että on JOULU. itelleni joulu oli aika vaikeeta, mutta selvisin siitä ajattelemalla että tää on vaan joku iso ranskalainen illallinen. saan sitten suomalaisen jouluni takas tänä vuonna :) host-perheen jäsenille pitää ostaa lahjat mutta kavereille ei ehkä kannata. äläkä turhaan lähettele monen kympin postimaksut maksavia paketteja Suomeen. kyllä sä ehdit lahjoja antaa seuraavanakin jouluna.

Loppuvuosi
Vaihtovuoden loppussa susta tuntuu että tää paikka on sun koti. ainakin toinen koti. elämä ja arki tuntuu tosi oikeilta, näin sen kuuluu olla. kavereiden kanssa olis ohjelmaa niin ettei ehdi kaikkialla edes käydä. alat muistaa kaikki parhaat hetket vuodestas ja haikee fiilis on tosi yleinen. et vois uskoo että siitä on monta kuukautta kun viimeks olit Suomessa ja näit kavereita ja perhettä. saatat olla peloissas takaisinmenosta ja toisaalta helpottunut. tää vaihe riippuu hirveesti ihmisestä. jotkut ei haluis lähtee ollenkaan vaihtomaasta ja jotkut on iloisia lähtiessään mutta hieman haikeita, jotkut taas kiireisiä lähtemään takaisin kotiin. mulla oli vähän haikea fiilis kun sen tajus että mähän oikeesti LÄHEN. mä en enää asu täällä, mä meen kotiin. mutta toisaalta olin niin iloinen kun sain takaisin kaikki mun rakastamat asiat ja ihmiset Suomessa.

Ja tosiasiahan on että mä voin aina palata Ranskaan kun siltä tuntuu, mutta mun koti on täällä Suomessa. Ja se toinen koti, no se jäi Ranskaan.

nyt vaan paljon paljon rohkeutta kaikille tuleville vaihtareille, pitäkää lippu korkeella! ja muistakaa että kyllä suomalaisella sisulla sitä aina pärjää :)

maanantai 30. heinäkuuta 2012

huh huh...

pyydän syvästi anteeksi tätä mun historiallisen pitkää blogihiljaisuutta. vaikka oisin voinukki lopettaa tän blogin siihen päivään kun Ranskasta lähden, haluan silti että tää saa arvoisensa lopetuksen - sen verran kauan mä tätä jaksoin tehdä.

eka pari sanaa kotiinpaluusta. oon nyt siis ollut kolme viikkoa kotona... tää on ollu ehkä maailman ihaninta, vaikeinta, oudointa, hämmentävintä ja parasta aikaa. ihanaa saada olla taas kavereiden kanssa! ja vaikka sitä ei ehkä itselle myöntänyt niin kyllä tuolla maailmalla pelotti, onkohan ne samat naamat siellä kotona odottamassa. kävi ilmi että kyllä oli. ja tuskin mä ainoona ensinäkemistä jännitin. voisin vaikka vannoa että kavereilla ja perheellä se jännitys - ja odotus - oli kahta kertaa kovempi. mutta nyt kun on alkujännitykset karistettu ja kaikki tärkeimmät ihmiset moikattu, alkaa kotona oleminen tuntumaan oikeelta. täällä mun kuuluu olla. ainakin toistaiseksi, seuraavaa reissua odotellessa! nyt kun oon ollu kotona en oo myöskään pystyny hirveesti ajattelemaan tota vaihtovuotta tai kaikkia asioita joita koin; se on myös yks syy minkä takia tätä blogia en oo vielä saanut päätökseen.

mutta niin..tässä vähän kuvapläjäystä mun viimeisestä viikosta Ranskanmaalla. Oli tosi tapahtumarikas ja antoisa viikko kaikenkaikkiaan; oma perhe tuli hakemaan mut vuoden päätteeksi pois ja vielä lisäksi sain esitellä niille maisemia jossa olin koko tuon ajan viettänyt.























viimeinen ilta Luconissa juuri Suomesta kotiin tulleen vaihtarin Charlènen, Rotary-klubin presidentin ja nuorisovaihtoasiamiehen kanssa
kuvat siis Pariisista, Angers:sta, L'Aiguillonista, Les Sablesista, L'île de Ré:ltä ja tietty Luconista. Aika paljon ehdittiin siis vajaan viikon aikana nähdä! nyt tuli kyllä kauhee maratoni postaus mut toivottavasti kestätte :) kirjoitan siis vielä paluumatkasta ja itse paluusta sekä sen (melkein valmiin) "oppaan" Ranskaan lähteville tuleville vaihtareille :)

Bisous, Emma

sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

the end.....or is it?

....no ainakin jonkun asian loppu tää on. en sillon elokuussa kun lähdin olisi osannut kuvitella tätä päivää. kotiinpaluu tuntu niin kaukaiselta, epätodelliselta! ja nyt yhtäkkiä se onki tapahtumassa....hui? ei mua kyl oikeestaan jännitä kun tiiän jo mihin oon menossa, ainakin luulen niin :)

ja pakko sanoo että vaikka en vaihtais tota vuotta Ranskassa mihinkään, oon niin onnellinen että saan kaikki ihanat asiat Suomesta takaisin. on meillä aika hieno maa, ennen sitä ei vaan tälleen tajunnu. tän vaihtovuoden loppu tarkottaa myös toisen asian loppua; tän blogin. pakko myös että en ikinä ajatellu että jaksaisin kirjottaa tätä loppuun asti tai panostaa tähän näinkin paljon! mutta tän blogin ansiosta oon varmasti tallentanu koko vuodesta sellasen muiston ettei se ihan heti unohdu. ja oon aina ollu tosi innoissannu kun oon saanu hyviä kuvia blogiin laitettavaksi :) 


okei vaikka nyt sanoinki että tää on tän blogin loppu, niin tuun vielä pari postausta kirjottamaan - mun viimeisestä viikosta Ranskassa ja sit vähän sellasta selviytymispakettia tuleville (Ranskaan meneville) vaihtareille. mutta joka tapauksessa haluun jo tässä vaiheessa kiittää teitä kaikkia lukijoita jotka ootte jakanu tän matkan mun kanssa! paljon mukavampi on ollu kirjotella kun tietää että ruudun toisella puolella on porukkaa!


au revoir la France!!! on se verra bientôt :)

niin tosta otsikosta vielä...tää on ehkä joidenkin asioiden loppu mutta oikeesti tää on vasta alkua! 

keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

vähiin käy ennen kuin loppuu

viimeinen kunnon ilta host perheessä... ajatukset on niin sekavat. ei sitä vaan yhtään tajuu et viikon päästä tuun olee matkalla Suomeen!!! ja 10 päivän päästä Suomessa! tuun puhumaan suomea, nukkumaan omassas sängyssä, omassa kodissa. pääsen nauttimaan Suomen kesästä eli luultavasti sateesta.......(täällä just tänää ja eilen ihan huikee sää; +30 ja aurinkoo) saan mun ihanan Suomen takas, pääsen saunaan!!! toisaalta tuun kaipaamaan Ranskaa ihan sikana. en ehkä ekaan kuukauteen, tai kahteen mutta ihan varmasti tuun. tuoretta patonkia aamupalalla, ranskan puhumista, RUOKAA yleensäkin ja kaikkia ihmisiä jotka oon tän vuoden aikana tavannu.




tossa jotain tänpäiväsiä allaskuvia :) huomenna Pariisiin, jeeih!!!! ja just sopivasti alko kesäaletkin ;)
Bisous, Emma

tiistai 26. kesäkuuta 2012

PS.....

nyt kun tää vaihtovuosi alkaa olla lopuillaan, päätin aloittaa uuden, erilaisen blogin eli jos kiinnostaa jatkossakin seurailla mun bloggailua niin tervetuloa!!! :) Click here to access into my new blog!

Île de Ré

käytiin lauantaina host perheen kanssa tätä meijän kaupunkii läheisimmällä saarella, joka on oikeestaan ihan vastapäätä rannalta katsottuna mutta teiden kautta reilun tunnin päässä...host-äiti huomauttikin että vaikka ollaankin niin lähellä, elämänmeno Ré:n saarella on täysin erilaista kuin täällä sisämaan puolella. mulla itellä tuli ihan mieleen joku välimeren pieni merenrantakaupunki! toi voi kyl myös johtua kauniista satamasta ja tosi aurinkoisesta säästä. Sit vielä pieni kuvapläjäys :)



















Vajaan kahen viikon päästä nähään!!!!! Bisous, Emma